Kilpailuinfo
Nilsiän keskustaajama on luonteeltaan tasainen ja suhteellisen väljästi rakennettu maaseutupaikkakunta. Kilpailualueen ytimen muodostavat koulu- ja kauppakeskusten ympäristöt, joihin on saatu sprintille sopivia reitinvalintavälejä. Tässä kilpailussa osallistujien onkin mahdollista tehdä lyhyt kova veto, jolla saa paikat auki raskaan kilpailuviikon seuraavia osakilpailuita varten.
Kilpailijoiden kannalta huomionarvoista on se, että alueen halkaiseva Nilsiäntie on kilpailun aikana normaalisti avoinna ajoneuvoliikenteelle. Tien ylittäminen on sallittua vain karttaan merkittyjen suojateiden kohdalta (ratavalvojat valvovat ylityksiä).
Ratojen suunnittelussa pyrittiin tekemään kullekin sarjatasolle sopivat radat maaston antamissa raameissa. Pääsarjoille teimme tarkoituksella suhteellisen pitkät radat, toisaalta lasten kohdalla päädyimme pitkä viikko huomioiden melko maltillisiin vetoihin. Tervetuloa Nilsiään suunnistamaan!
Erkki Saarijärvi
Ratamestariryhmän johtaja
Fin5-suunnistusviikon 2. osakilpailu suunnistetaan Nilsiän Tahkovuoren maastoissa. Maastossa korkeuserot ovat suuret, joten lähdöt on viety mäen päälle 200 metriä maalia korkeammalle. Maastossa kulkukelpoisuus on vaihtelevaa. Tähän aikaan myös aluskasvillisuus paikoin hidastaa etenemistä. Vuoden 2019 Fin5-suunnistusviikon jälkeen on saatu uutta maastoa käytettäväksi, kun silloisia lumenkaatoja on osaksi korjattu. Toki maastossa on aika paljon kaatunutta puustoa, joten kannattaa reitinvalinnoissa huomioida vihreä viivoitus.
Radat on suunniteltu pitkälle matkalle ominaisiksi, eli pitkiäkin rastivälejä on haasteina. Noususummat ovat kohtuullisen isot, kun parhaat alueet on hyödynnetty mahdollisimman hyvin. Mäkiaution rotkossa olevat portaat ovat kiellettyä aluetta. Myös muita alueita on luonnonsuojelullisista syistä kielletty. Ne on nauhoitettu maastoon, ja niitä valvotaan. Maastossa on juomapisteitä ja ensiapupisteitä.
Lasten ratojen lähtö 4 on myös mäen päällä, joten paikoin on jyrkkääkin alamäkeä tultava alas. Rinteissä on heinää ja myös kiviä, joten sopiva varovaisuus on paikallaan.
Toivotan kaikille osallistujille ”terävää päätä ja vikkeliä kinttuja”, näin paras suoritus tulee.
Ossi Lakkala, ratamestari
Fin5-suunnistusviikon 3. osakilpailu suunnistetaan Nilsiän Tahkovuoren maastoissa. Maastoa ei tarvitse paljon kuvailla: kaikki näkevät rinteet, ja moni ehkä muistaakin ne vuoden 2019 Fin5-kilpailuista. Silloinhan maastoa vaivasivat myrskyn kaatamat puut. Sama vaiva on jossakin määrin säilynyt – tosin kaupunki raivasi paikoin metsiään, joten jotakin uuttakin suunnistusmaastoa saimme käyttöömme. Pahimmat alueet on merkitty karttaan, ja ne on syytä huomioida reitinvalinnoissa.
Kun edellisenä päivänä suunnistetaan Tahkolla suunnistusviikon pitkän matkan kilpailu, jolla taitaa nousumetrejä olla kohtuullisesti, niin keskimatkan lähdöistä 1 ja 2 on sijoitettu rinteiden päälle. Näin noususummat jäävät kohtuullisiksi. Varatkaa vain riittävästi aikaa siirtymiseen lähtöpaikoille. Ratojen loppuosassa maaliin tulo on alamäkeä. Kasvillisuuden peitossa olevia irtokiviä kannattaa mäissä varoa.
Lähdöt 3 ja 4 ovat huomattavasti alempana rinteellä, joten niissä noususummat jäävät aivan ”normaalikisojen” tasolle, jos ei pienemmiksikin. Niinpä ihanneaikoja tullaan varmaan alittamaan, mutta joudetaanpa sitten Kuopioon kannustamaan MM-keskimatkan kilpailijoita.
Lähtöviiva on kilpailukarttoihin piirretty vain lähtö 2:ssa. Muissa lähdöissä se on piilotettu selvyyden vuoksi, koska K-pisteet sijaitsevan lähellä lähtöviivoja. Myös viitoitus lähdöstä K-pisteelle on piilotettu kartoista. Maastossa/lähdössä ne on tietysti merkitty, samoin kuin viitoitus viimeiseltä rastilta maaliin.
Muistutuksena vielä kaikille, että vaellusreiteille tehtyihin puuportaisiin ei suunnistajilla ole lupa mennä suunnistustilanteessa (kiellettyjä alueita), koska nastarit tekevät niihin niin sanotusti pahaa jälkeä.
Kilpailukartta on Janne Weckmanin ja Timo Joensuun työstämä. Viimeisimmät rakennustöiden aiheuttamat muutokset karttaan ovat tältä kesältä.
Onnistunutta suunnistusviikkoa toivottavat
Raimo Antikainen ja Hanna Väätäinen, ratamestarit
Lassi Väänänen (Iisalmen Visa), kilpailun valvoja
Neulaniemen maaston kulkukelpoisuus on vaihteleva. Kulkua helpottavat latupohjat, länsireunalla oleva tie sekä useat polut. Polkujen kulkukelpoisuus on hyvin vaihteleva. Avointen sarjojen ratojen alkumatkalla on hankalia kivikkopolkuja, joten ne kannattaa ottaa varovasti. Kulkua hidastavat myös sammalpeitteiset kivikot ja mättäiköt.
Maastolle on ominaista runsas kivisyys sekä lukuisat kaatuneet puut. Korkeuserojakin on varmasti riittävästi. Jyrkkyys on kuitenkin pienempää kuin Tahkolla. Näkyvyys on vaihtelevaa: on avointa männikköä ja kuusikkoa mutta myös kuusikkotiheikköjä.
Maaliin tullessa joutuvat suunnistajat lapsia lukuunottamatta nousemaan viimeisen kilometrin aikana vähintään 60 metriä. Maalin sijainnin vuoksi kaikki radat tulevat viimeiset sadat metrit latupohjaa pitkin, josta poiketaan viimeisille rasteille. Niitä on lähekkäin, joten olkaa tarkkana loppuun asti.
Rastit eivät ole yleensä vaativia. Suurin osa rasteista on luonnollisesti kiviä, mutta olen koettanut välttää niin sanotusti tyhjällä alueella olevia kiviä, eli lähellä on yleensä aina suunnistusta helpottavia kohteita. Kiteyttäisin suunnistajille ohjeeksi kolme asiaa:
- Katso jalkoisi, ettet astu sammaleen peittämään koloon.
- Samalla kuitenkin katso kauemmaksi, näkyykö edessä kierrettäviä kaatuneita puita.
- Pidä itsesi kartalla.
Onnistuneita suorituksia!
Mauno Korhonen, ratamestari
- osakilpailu suunnistetaan Puijonsarven mäellä ja rinteissä. Kilpailualue on vain noin 2,2 neliökilometrin kokoinen, joten rasteja on lähes jokaisessa mahdollisessa kohteessa. Ole siis tarkka ja tarkista rastikoodi. Korkeuseroa mäellä on noin 90 metriä, joten nousumetrejä kertyy reilusti, varsinkin lähdöistä 1,2 ja 5. Lähdöistä 3 ja 4 nousua kertyy selvästi vähemmän etenkin lyhyimmillä radoilla.
Maasto on Kuopion ulkoilualuetta, joten polkuja on paljon eikä kaikkia ole tungettu kartalle, mikä mahdollistaa kartan hyvän luettavuuden. Metsä on suurelta osin isoa kuusikkoa ja kulkukelpoisuus on pääosin hyvä. Joitakin tuulenkaatoalueita on ja ne on kuvattu hyvin samalla tavalla kuin kivikkoiset alueet rinteissä. Aluskasvillisuus Puijonsarven alueella on vähäistä heinäkuussakin, joten vauhtia pystyy pitämään – vain korkeuskäyrät ja jotkut vaativat rinnerastit saattavat hidastaa suunnistusta. Alueen pienuudesta seuraa, että osalla radoista RR/TR-ratojen siimari joudutaan ylittämään useaan kertaan.
Markku Kotamäki, ratamestari
Lähtöpaikkojen kartat
